Koronan itämisaika perheessä
Hem / Hälsa & Välmående / Koronan itämisaika perheessä
Ne soveltuvat sekä oireisten että oireettomien henkilöiden testaamiseen ja voivat antaa tuloksen missä tahansa sairauden vaiheessa. Suurin riski vakavalle taudille on yli 80-vuotiailla. Nämä testit ovat erittäin herkkiä ja voivat tunnistaa viruksen pienetkin määrät. Voit hakeutua koronarokotukseen Mehiläisen kautta. Virus voi levitä myös kosketuksen kautta, jos henkilö koskettaa saastunutta pintaa ja sen jälkeen kasvojaan.
Yleisimmin itämisaika on kuitenkin 4-5 vuorokautta.
Koronavirustartunta ja sen leviäminen
Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun tartunnan saanut henkilö yskii, aivastaa tai puhuu. Töihin ja kouluun voi palata, kun oireet ovat selvästi helpottaneet ja kuume laskenut. Ne ovat nopeampia kuin nukleiinihappotestit ja voivat antaa tuloksen jopa kuudessa tunnissa.
Taudin itämisaikaan voi vaikuttaa tartunnan saaneen yksilöllisten tekijöiden lisäksi se mikä koronaviruksen variantti on kyseessä. Oireet voivat olla moninaisia, kuten uupumus, hengitysvaikeudet ja neurologiset ongelmat, ja niiden yhdistäminen alkuperäiseen koronatautiin voi olla haastavaa.
Koronataudin kesto
Koronavirustauti kestää usein 3-5 päivää.
Tartunnan riski on suurin läheisessä kontaktissa tartunnan saaneen kanssa.
Tärkein keino ehkäistä koronaviruksen leviämistä on huolehtia hyvästä käsihygieniasta sekä rokottautua koronavirusta vastaan.
Lue lisää:
Lähteet: Rokotepalvelun asiantuntijamme sekä WHO, THL, ECDC ja DUODECIM Terveyskirjasto.
.
On hyvä huomioida, että koronavirusta voi levittää ympäristöön jo taudin itämisaikana ennen varsinaisten oireiden alkamista.Eri SARS-CoV-2 -variantit voivat aiheuttaa eroja itämisajan pituuteen sairastuneen yksilöllisten tekijöiden lisäksi.
Etenkin useamman rokotuksen saaneiden oireet ja tautimuodot ovat selkeästi lievemmät kuin rokottamattomien henkilöiden.
Koronaviruksia on lukuisia ja yleensä ne aiheuttavat ihmiselle lieväoireisen flunssataudin.
Koronaviruksen testaamiseen kotona voi halutessaan käyttää kotitestiä, joka on joko antigeeni- tai vasta-ainetesti.
Rokotteet lieventävät tutkitusti oirekuvaa merkittävästi.
Iäkkäille, raskaana oleville ja henkilöille, joilla on perussairauksia, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus, tauti voi olla rajuoireisempi ja aiheuttaa vakavankin tilan, kuten keuhkokuumeen tai jopa hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS). Antigeenitestit soveltuvat parhaiten oireisten henkilöiden testaamiseen, erityisesti silloin, kun oireiden alkamisesta on kulunut alle viisi vuorokautta.
Oman kunnan tai kaupungin ohjeistus kannattaa kuitenkin aina tarkistaa koronatestien ja ohjeistusten suhteen.
Uusi koronavirus voidaan varmistaa hengitystie-eritenäytteen, kuten ysköksen, perusteella geeninmonistusmenetelmällä (PCR). Lievissä tapauksissa lepo ja nesteytys kotona voivat riittää, kun taas vakavammat tapaukset saattavat vaatia sairaalahoitoa ja hengitystukea.
Koronaviruksen jälkitauti
Joillakin voi esiintyä pitkäkestoisia koronataudin oireita, jotka tunnetaan nimellä ”long COVID”.
Koronavirusperheeseen kuuluvat virukset voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ihmisissä, vaihdellen lievistä flunssista vakavampiin sairauksiin.
Koronavirus
- Koronavirus SARS-CoV-2 aiheuttamaa sairautta kutsutaan nimellä COVID-19.
- Koronaviruksen tyypillisimmät oireet ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeudet.
- Monet virustaudit, kuten influenssa, kororavirustauti ja RS-virusinfektio, ovat luonteeltaan ja oireiltaan hyvin samankaltaisia.
- Koronarokotukset ovat tehokkaita vaikeiden tautimuotojen ehkäisyssä.
Koronavirus ja COVID-19
Koronavirus kuuluu laajaan virusten perheeseen, joka voi aiheuttaa sairauksia sekä ihmisissä että eläimissä.
Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, mikäli vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ilmenee tai yleistila heikkenee.